Lähijohtaminen ratkaisee tiimin sitoutumisen

Kun organisaatioissa puhutaan työhyvinvoinnista, sitoutumisesta tai työn tuottavuudesta, katse kääntyy usein nopeasti prosesseihin, rakenteisiin tai mittaustyökaluihin.

Onneksi viime aikoina on pysähdytty yhä useammin yhden merkittävän asian äärelle, mitä tulee työhyvinovintiin, tiimien sitoutumiseen tai tuloskyvykkyyteen;

kohtaamisiin.

Lähijohtaminen on organisaation arjen selkäranka.Se näkyy työntekijöille päivittäin kuunteluna, ohjauksena, palautteena ja tukena. Kun tiimit kasvavat ja työ jakautuu useisiin eri toimipisteisiin tai osin/kokonaan etätyöhön, lähijohtamisen merkitys korostuu entisestään. Samalla kasvaa myös lähijohtamisen vaativuus.

Suuremmissa tiimeissä esihenkilön aika ja huomio jakautuvat väistämättä. Tällöin riskinä on, että yksilöllinen kohtaaminen vähenee. Työntekijät voivat alkaa kokea olevansa kaukana lähijohtajastaan eivätkä tule riittävästi nähdyiksi tai kuulluiksi.

Ja usein juuri tästä syntyy kokemus tyytymättömyydestä.

Kun yhteys katoaa, syntyy hiljainen irtautuminen

Viime vuosina työelämässä on puhuttu paljon ilmiöstä nimeltä quiet quitting, hiljainen irtautuminen. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä ei varsinaisesti irtisanoudu, mutta ei myöskään enää sitoudu työhönsä samalla tavalla kuin ennen. Työ tehdään, mutta vain minimitasolla.

Tutkimusten mukaan jopa 59 % työntekijöistä tekee työssään vain sen, mikä on välttämätöntä. Usein kyse ei ole motivaation puutteesta, vaan taustalla voi olla kokemus siitä, että omaa työtä tai panosta ei nähdä eikä yhteyttä esihenkilöön synny arjessa.

Kun työntekijä ei koe tulevansa kuulluksi, hän ei välttämättä lähde organisaatiosta. Mutta hän alkaa vetäytyä...irtautua hiljalleen.

Kohtaava lähijohtaminen työtyytyväisyyden avain

Hyvä lähijohtaminen ei ole sattuman tulos, vaan se syntyy silloin, kun organisaatio luo puitteet, joissa esihenkilöt voivat oikeasti olla läsnä tiimeilleen.

Kun johtamisen arkea tukevat selkeät käytännöt, esihenkilön ei tarvitse arvailla, miten toimia tai mihin käyttää aikaansa. Sen sijaan hän voi keskittyä siihen, mikä on johtamisen ydintä: Ihmisten tukemiseen työssään.

Tällaisia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi:

• Hetket, joissa esihenkilö ja työntekijä pysähtyvät keskustelemaan työn sujumisesta ilman häiriötekijöitä

• Viestintä, joka on johdonmukaista ja helposti ymmärrettävää

• Yhteisesti sovitut toimintatavat arjen tilanteisiin

• Selkeä kuva siitä, mitä kohti ollaan menossa ja mikä kunkin rooli on

  
  

Kun työn tavoitteet ja vastuut ovat kaikille selkeitä, arki muuttuu ennakoitavammaksi. Tämä korostuu erityisesti nykyisessä työelämässä, jossa osa tiimistä työskentelee toimistolla ja osa etänä.

Selkeys vähentää epävarmuutta. Ja kun epävarmuus vähenee, luottamus vahvistuu. Luottamus ei kuitenkaan synny vimpan päälle hiotuista strategioista, vaan se rakentuu pienissä arjen hetkissä; siinä, miten esihenkilö pysähtyy kuuntelemaan, kysymään ja olemaan läsnä.

Työntekijän kokemus organisaatiosta ja tyytyväisyys muodostuu lopulta juuri näistä hetkistä.

Jos teidän organisaatiossanne pohditaan, mistä tiimien tyytymättömyys kumpuaa ja miten lähijohtamista voisi vahvistaa arjessa juuri teidän organisaation tarpeista lähtöisin, keskustelemme tästä mielellämme lisää!

Balance Tampere tukee organisaatioita vahvistamaan lähijohtamista ja rakentamaan työyhteisöjä, joissa inhimillinen kohtaaminen näkyy myös arjen johtamisessa.

Tulemme mielellämme kuulemaan tilanteestanne ja kertomaan lisää palveluistamme joko yrityksenne tiloissa tai meidän inspiroivassa työtilassamme Tampereen Keskustorin laidalla.

Tervetuloa käymään: Keskustori 1 A 7, Tampere.